hiilipesä kuohkeammaksi

[pauli]

semmonen idea nousi mieleen että kaavarillahan vois olla lisätehtävää mitä nyt sillä on, eli arinan päällä pyöriä ja käännellä hiiliä (alin kerroksessa) . lisäksi (toivottavasti) aukaisee arinan reikiä läpivirtauksen parantamiseksi. en tiä mutta voihan käydä niinkin että jopa tukkii arinan reikiä, ikäänkuin sliippaa sitä.

Noniin sitten ideaan. ite asiassa 2 idea versiota.

versio 1 . olemassa olevaan kaavarin päälle hitsata rosteritappi lähellä keskikohtaa. tapin korkeus n. 50mm ja paksuus 6-8mm. sitä voi kokeilla enste yhdellä tälläsellä tapilla ja jos paranee niin toinen ulemmas lähelle kaavarin kärkeä.

tappeilla on taipumus nostaa kaavaria ylös pyöriessään ja vaarana on että kaavari nousee pois (pääakselilta) tyviakselilta. mutta välttämättä niin ei käy koska akselin tyvi on sen verran korkea että kaavari ei jaksa kiivetä pois siitä. tähän auttaa jos vaihtaa pyörimissuuntaa.

2versio. jättää kaavarin pois ja tilalle tulee pääaksin päälle sovite joka on veivin näkönen. 6-8mm rosteritanko joka menee keskeltä vaakaan 30-50mm ja het 90asteen kulmassa ylös 40-50 mm. veivi ei siis koske arinaan mutta käy lähellä kuitenkin. ajatus ilman kaavaria on että imu hoitaa kyllä lentotuhkan ja muut kekäleet/hiilet painojärjesyykseen /palojärjestykseen. imu siis ilma ja kaasu pyrkii kokoajan pitämään arinan aukot auki. ja näin ollen arinaa ei mekaanisesti kajota kaavari tapaan, eikä sekoteta imun omaa järjestystä.

mitä hyötyä haen idealla. otsikon mukaisesti kuohkeaa hiilipesää jossa on vain kaasua tuottavaa kekälettä. lentotuhka ja arinan raosta pienemmät partikkelit on imu hoitanut pois. hiilipatja on näin mahdollisimman läpivirtaava ja ei aiheuta alipainetta.

auttaa heti flektatessa, eli kehitin lämpenee nopeammin. akku säästyy kun lyhyempi flektaus ja aikaa kuluu vähemmän ennen liikkeelle lähtöä. liikkeellä ollessa kaavaria tai veiviä käyttäessä saa varmuus että alipaine ei ole kehittimessä ainekaan.


tämä on näin teoriassa ja päässäni,mulla ei ole omaa kokemusta.

jos joku on samaa mieltä ja lähtee testaamaan ideaa niin kertokaa kokemuksistanne vaikka tänne tai watsapp foorumiin.

[jussiäystö]

paikallisvoimalaitoksessa , on miekkakaavarissa sellainen riski ,jos naula tai ruuvi jutuu arinan reikään , niin kaavari vääntyy pilalle , tai jos lämmöt jostainsyystä nousee arinalla, esim puun loppumisesta , niinkaavari vääntyy lämmöstä - tuo hiilikerroksen liika tiiveys on kyllä tärkeä asia - tuumaat oikeita asioita -- näiden kaavariongelmien ja muiden vaikeuksien jälkeen päädyin rumpuarinaan . siinä arinaa kiertoravistellaan ja hypytetään ylösalas jolloin hiilet ikäänkuin "lentää" jolloin pöly lähtee liikeele paremmin yleensä läpivetävää arinaa en koskaan rakenna , siinäkun painovoima ja kaasun virtaus vetää hiiliä alaspäin , jolloin tukkeutuminen reikiin lisääntyy , ja kaavarikin saattaa niitata hiiliä reikiin- sotaajan kaasuttimissa oli päää asiassa kyllä arina , mutta kaasu kiertyi kuitenkin hiilikerroksessa ylös ,jolloi sei käytännössä tukkiudu, se ikäänkuin alkaa ääritilanteessa "kiehuttaa "hiiliä jolloin pölyä ei kerry , ihmettelen miksi yleensä aloitettiin rakentamaan läpivetävää arinaa..

[vesa]

Läpivetävällä arinalla haettiin varmaan pienempää hiilihäviötä etenkin haketta käytettäessä. Hakkeen muodostama hienojakoinen hiili lähtee helpommin kaasun mukaan. Sen eron huomaa jo pilkkeen ja palahakkeenkin välillä. Läpivetävä arina tuli 70 - 80 luvulla SMP:n ( svensk maskinprovning) ja Vakolan toimesta juurikin (stokeri)haketta käyttäviin kaasuttimiin.

[jussiäystö]

no tuo selittääkin asiaa sopivasti , ja näillä perusteilla käy järkeen - hake varsinaisesti ei ole lyönyt itseään läpi , vaan pilkkeellä vähemmän ongelmia, ja säkkiinkin mahtuu enemmän kilometrejä,,

[jussiäystö]

noissa vanhoissa kaasukirjoissa näkyy kehitys arina ratkaisuissa , eli läpivetävään arinaan tuli verkko hiilikerroksen päälle , ettei juuri ne "lentävät" hiilet lähteneet kaasun mukaan - tästä onkin sitten lyhyt matka rumpuarinaan pannaan verkko joka puolelle , niin virtauspinta on lähes joka suuntaan , vähentäen vastusta - jos yläpuolen verkko on senverran ylempänä , ettei hiilet nouse siihen kii, niin se ei niinkään tukkeudukkaan,,

[kapu]

Ei kai läpivetävässä arinassa mitään verkkoja ole koskaan ollutkaan... toisekseen oikein mitoitettu läpivetävä arina jakaa kaasunvirtauksen tasaisesti koko alueelle jotta hiilikerros hehkuu kuumana koko alueelta ja pelkistyminen tapahtuu täydellisesti ja virtausvastus jää pieneksi koska hiilikerros ei ole liian paksu.

[Pihinää pöntössä]

Vanhoissa ohjeissa käsketään tarkistusluukuista lisätä hiiliä, tai vaihtamaan, jos ne ovat kuluneet kovin pieniksi.
Kuitenkaan esimerkiksi Akmo 520 kiv ei ole tarkistusluukkuja. Siinä on erillinen hiilivati.
Joissain kaasuttimissa pieneksi kuluneiden hiilien karkailu ulommasta hiilipatjasta estettiin verkolla. Tämä voi liittyä myös kaasun ulostulon muotoiluun tai ylipäätänsä pesän ulkokuoren ja sisäosan välin poikkipinta-alaan.

Voisi kuvitella, että ensimmäisessä kaasuttimessa ei ole ollut "arinaa" ollenkaan. (Tälläisiakin tehtiin sodan aikana.) Sitten huomattiin käyttökokemusien perusteella, että tuhka ja pieni putu olisi hyvä saada pois. Hiilien tyhjentäminen, seulominen ja uudestaan täyttäminen on liian työlästä. Ratkaisuna tuhkasiivilä.

Ruotsalaiset tutkivat joskus, että ulommaisesta hiilipatjasta on vain haittaa. Tulosten mukaan se huonontaa kaasun laatua, tosin vai marginaalisesti.
Lisäksi tuhkasiivilän päälle kertyy keskelle kasa tuhkaa. Joissain myöhemmissä malleissa oli arinan keskellä kartio ylöspäin. Sitten on lisäksi se, että vapaana oleva hiilipatja voi syöpyä vain toiselta reunalta. Kaasu kulkee siitä, mistä se helpoiten pääsee. Toispuoleinen virtaus tuhoaa pesän.

Läpivetävä arina vaatii kaavarin toimiakseen, mutta toisaalta se jakaa virtausta tehokkaasti ja pakottaa pelkistettävät kaasut hiilien läpi.

[jussiäystö]

joo, kyllä jokin laite pitääolla , jolla ajon tai taukojen aikana voi kakistella arinaa . ite ravistan koko pakettia , toimii hyvin-putsaantuu jokasuuntaan, hiilen määrää voi rajottaa myös sivu suuntaan mitoituksella -lämpötalous hyvä - kevyet hiukkaset ei niinkään joudu virtaukseen kun virtaus jakaantuu moneen suuntaan

[jussiäystö]

juttelin ptkänlinjan häkämiehen laihon kanssa näistä jutuista,, hän kertoi että armeiassa häkäkoulutuksen saanut kaveri oli opetettu pelaamaan hiilipatjankanssa sillä tavalla , että hiiliin pitää kiinittää paljonkin huomiota mm, varahiiliä pitää olla mukana , ja tarvittaessa ottaa hiilet jopa ulos ja karkeutta seurata - yritämmekö päästä liiankin helpolla pöntön hoidosta- jossain tuupessa oli norjalainen video kun vanha ukko otti impertistä alakerran hiilet ulos , ja lippasi uudet hiilet alakertaan . toinen huomio oli että pilkkeet oli huomattavan suuria-- jokainen harrastaja joutuu opettelemaan oman laitteennsa sielunelämän, ja sehän vain lisää asian hohtoa,,

[Touko]

Olen huomannut että pelkällä hakkeella ajaessa laitteiston alipaineet kasvaa. Pienistä puunpalasista tulee pieniä hiiliä. Kun hakkeen sekaan laittaa edes vähän isompaa pilkettä mausteeksi, auto kulkee paljon paremmin. Isot pilkkeen palaset hiiltyvät isoiksi paloiksi jotka hitaasti palaessaan pääsevät polttovyöhykkeen läpi kutistumatta liikaa. Toisaalta moni on sanonut että hakkeesta tulee "paremmin kaasua", tämä johtunee isommasta pinta-alasta mikä nopeuttaa palamista. Näistä syistä ja omista kokemuksista johtuen olen todennut parhaaksi polttoaineeksi hakkeen ja pilkkeen sekoituksen.