Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on hyvin riippuvainen tuontienergiasta, jonka osuus käytetystä energiasta on noin 70 prosenttia. Tuontienergiasta puolet tuodaan Venäjältä. Maailman energiapoliittinen tilanne on ollut viime aikoina varsin epävarma. Raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Se on nyt jo yli 70 dollaria tynnyriltä. Ilmasto lämpenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mikäli tätä kehityskulkua ei saada pysäytettyä, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, meren pinta nousee sekä luonnon monimuotoisuus kärsii ja maanviljely ajautuu monilla alueilla suuriin vaikeuksiin. Vääjäämättä lähestyy se päivä, jolloin ihmiskunnan on pakko selvitä ilman mineraaliöljyä. Öljynkulutuksen ennustetaan ilman erityisiä toimenpiteitä kasvavan lähivuosikymmenten aikana useita kymmeniä prosentteja. Öljyvarantojen riittävyydestä on hyvin erilaisia arvioita muutamista kymmenistä vuosista paljon pidempään aikaan.

Suomen bioenergian käyttö on tällä hetkellä sangen yksipuolista ja perustuu pääasiassa metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. Bioenergian monipuolista tuotantoa ja käyttöä on edistettävä koko maassa. Tuontienergiaa ei voida korvata vain yhdellä tai muutamilla vaihtoehdoilla. Suomessa tarvitaan useita erilaisia raaka-aine- ja käyttövaihtoehtoja. Jokainen toteuttamisen arvoinen, kannattava vaihtoehto on käytettävä. Eräs tällaisista vaihtoehdoista on puukasun käyttö autojen polttoaineena. Puukaasutinauto toimii kaasulla, jota saadaan polttamalla puuta vähässä hapessa. Puun palava aines muuttuu kaasuksi ja jäljelle jää tuhka. Puukaasun etuna on, että se sopii polttoaineena varsin vähäisin muutoksin kaikkiin bensiiniautoihin. Suomessa etuna ovat myös polttoaineen kotimaisuus ja hyvä saatavuus.

Puukaasuttimen polttoaineiksi sopivat kaikki puulajit. Myös muu kuivattu ja briketöity biomassa kelpaa, kuten turve, peltoviljelytuotteet, hakkuutähteet, teollisuuden puujäte sekä pakkausjätteiden puu, pahvi ja poltettava muovi. Kaasutinlaitteisto muuttaa kiinteän polttoaineen auton moottorissa poltettavaksi kaasuksi. Kaasutin korvaa perinteisen auton  polttoainesäiliön ja -järjestelmän. Varsinainen palaminen tapahtuu polttomoottorissa kaasun puhdistuksen ja jäähdytyksen jälkeen. Pakokaasuissa ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan hiukkasia. Pakokaasuina syntyy vesihöyryä ja hiilidioksidia. Puukaasuauton päästöt ovat pienemmät kuin vastaavan bensiini- tai dieselauton. Tämän mahdollistaa ilma-kaasuseoksen tehokas sekoittuminen ja palaminen. Polttomoottorilla toimivan puukaasuauton kokonaishyötysuhde nousee lähes samaan kuin bensa-auton. Puukaasuautossa viidennes energiasta kuluu kaasutukseen.

Koko energiaketjua tarkasteltaessa puukaasuauton hyötysuhde on parempi kuin bensakäyttöisen auton. Näin on siksi, että polttoaineen kuljetusmatka on lyhyt eikä puupolttoainetta tarvitse jalostaa kemiallisesti niin kuin bensiiniä.

Ajoneuvoverolain 12 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan puukaasukäyttöiset ajoneuvot on vapautettu ajoneuvoverosta. Vuosittain puukaasukäyttöisiksi muutetaan ja rekisteröidään muutamia ajoneuvoja. Kaikkiaan ajoneuvorekisterissä näitä ajoneuvoja on noin 40. Esteenä puukaasulaitteistojen käytölle ja käytön leviämiselle uudemmissa autoissa on se, että puukaasulaitteiston käyttäminen on sallittua vain ennen 1.7.1987 käyttöönotetuissa autoissa. Syy siihen, ettei puukaasulaitteistoja voida käyttää uudemmissa autoissa, on pakokaasupäästörajan puuttuminen puukaasukäyttöisille ajoneuvoille.

Kiinteän puupolttoaineen käyttö ajoneuvojen polttoaineena on viime vuosikymmenet perustunut miltei pelkästään innokkaiden asianharrastajien työhön. Näin siitä huolimatta, että toisen maailmansodan aikana puukaasutinperiaatteella toimivat autot olivat liikenteen selkäranka Pohjoismaissa. Tanskassa käytännössä koko liikenne liikkui puun voimalla. Mikäli laki sallisi puukaasutuslaitteiston käytön myös uudemmissa autoissa, puukaasun käyttö voisi uudemman teknologian käyttöönoton myötä paljonkin yleistyä. Näin luotaisiin edellytyksiä monipuoliselle bioenergian käytölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että puukaasumoottorien pakokaasupäästöille säädetään päästörajat, mikä puolestaan mahdollistaa puukaasutinlaitteiston käytön myös 1.7.1987 jälkeen käyttöönotetuissa henkilöautoissa?

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2006

Pertti Hemmilä /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 552/2006 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että puukaasumoottorien pakokaasupäästöille säädetään päästörajat, mikä puolestaan mahdollistaa puukaasulaitteiston käytön myös 1.7.1987 jälkeen käyttöönotetuissa henkilöautoissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ajoneuvossa käytettävästä polttoaineesta riippumatta tavoitteena on, että ajoneuvon käytön ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähän haittaavat. Uuden henkilöauton tulee täyttää moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY ja tätä muuttavien direktiivien vaatimukset.

Autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (autoasetus 1248/2002 ) liitteen 1 mukaan uuden M1-luokan henkilöauton tulee täyttää kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavien toimenpiteiden osalta direktiivin 2002/80/EY vaatimukset. Täten kansallinen henkilöautojen pakokaasupäästöjä koskeva lainsäädäntö on sopeutettu vastaamaan EY-lainsäädäntöä direktiivin vaatimusten mukaisesti.

Direktiivin 2002/80/EY määritelmiin kuuluvat myös testeissä käytettävät polttoaineet. Testit, ja samalla direktiivin vaatimukset, voidaan täyttää ainoastaan määritellyillä polttoaineilla. Puukaasua ei kuitenkaan ole määritelty polttoaineeksi mainitussa direktiivissä.
Jos uusissa henkilöautoissa halutaan käyttää puukaasua, tulee varmistaa, ettei tällaisesta puukaasua polttoaineena käyttävästä ajoneuvosta aiheudu terveydelle ja ympäristölle haittaa enempää kuin perinteistä polttoainetta (bensiiniä ja dieselöljyä) käyttävistä ajoneuvoista. Puukaasun käyttö tällä hetkellä tiedossa olevalla tekniikalla ei yllä läheskään samoihin päästötasoihin kuin nykyiset korkean moottoritekniikan omaavat uudet autot. Nykyiset ajoneuvojen puukaasun käyttöratkaisut ovat siinä määrin kehittymättömiä ja hyötysuhteeltaan heikkoja, ettei puukaasun käyttöä nähdä laajemmin ajoneuvoliikenteen polttoaineratkaisuna. Tästä syystä ei myöskään ole perusteita erityisten päästövaatimusten laatimiseen yksinomaan puukaasuajoneuvoille.

Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2006

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 552/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml:

Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att införa gränsvärden för avgasutsläpp från vedgasdrivna motorer, vilket skulle tillåta att vedgasdrift också används i personbilar som registrerats före den 1 juli 1987?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Oavsett vilket drivmedel som används i fordon är målet att miljökonsekvenserna skall vara så små som möjligt. Nya personbilar skall uppfylla kraven i rådets direktiv 70/220/EEG om tillnärmning av medlemsstaternas lagstiftning om åtgärder mot luftförorening genom avgaser från motorfordon och i respektive ändringsdirektiv.

Enligt bilaga 1 till förordningen om bilars och släpvagnars konstruktion och utrustning (den så kallade bilförordningen 1248/2002 ) skall nya personbilar i kategori M1 uppfylla kraven i direktiv 2002/80/EG när det gäller åtgärder mot utsläpp av gasformiga föroreningar. Därmed har den nationella lagstiftningen om avgasutsläpp från personbilar anpassats efter EG-lagstiftningen i enlighet med kraven i direktivet.

I definitionerna i direktiv 2002/80/EG ingår också provbränsle. Provningskraven och därmed också kraven i direktivet kan bara uppfyllas med de angivna drivmedlen. Vedgas nämns inte bland drivmedlen i direktivet.
Om man vill använda vedgas som drivmedel i nya personbilar måste man försäkra sig om att fordonen inte medför större olägenhet för människors hälsa och miljön än fordon som använder traditionella drivmedel (bensin och diesel). Vedgas som används med den i dagsläget tillgängliga tekniken uppfyller inte avgaskraven på långt när lika bra som dagens nya bilar med avancerad motorteknik. De tekniska lösningar för vedgasdrift som ingår i moderna bilar är så outvecklade och har så låg verkningsgrad att vedgas inte anses vara något bränslealternativ med större räckvidd inom fordonstrafiken. Därför finns det ingen anledning att införa särskilda utsläppskrav uteslutande för vedgasdrivna fordon.

Helsingfors den 6 juli 2006