Sähkösuodatin

[japikas]

Tervaton kaasutin -ketjun innoittamana avaan uuden aiheen liittyen sähkösuodatukseen, joka siis nyt vaikuttaa käyttökelpoiselta menetelmältä myös pienkaasuttimen tapauksessa.

Lähdekirjallisuus kuten Wikipedia tunnistaa lähinnä kaksi toteutustapaa; levy- ja putkimalli. Molemmissa vaihtoehdoissa täytyy suorittaa ajoittain tuhkan poisto suodatinpinnoilta. Lisäksi löytyy harrastuslaatuinen toteutus jossa elektrodina käytetään vettä. Youtube-video:

https://www.youtube.com/watch?v=2btVTni8SmA

Vedessä tietysti se hyvä puoli että veden vaihtaminen lennossa on helppoa, mutta pakkasella vesi toki toimii huonommin. Lisäksi ehkä suodatus haluttaisiin mieluummin suorittaa kuumassa päässä yli 100°C lämmöissä, jolloin vesi ei ole käyttökelpoinen vaihtoehto.

Miksi kuumassa päässä? Ihan vain että on vähemmän paikkoja, kuten lämmönvaihdin, mihin lentotuhka voisi kertyä.

Edit:
Miksi sähkösuodatin? Koska virtausvastus / painehäviö on minimaalinen, eikä se oleellisesti kasva suodatuksen aikana. Jos sähkösuodatukseen kuluu 50W tehoa niin se on hyväksyttävää. Vertailun vuoksi kuluttuu vähemmän tuotettua sähköä kuin vaikkapa pitkät valot autossa.

[jussiäystö]

noin autokäytössä , painon ja monimutkaisen tekniikan vuoksi , ei sähkösuodatus ole yleistynyt , ja suuren kosteuden vuoksi jännite erot ei pysy , ainakaan , tavanomaisessa systeemissä , paikallis käytössä on mahdollisuuksia enemmän-- jo s on onnistunut kierrätys polttopesä , on myöskin suodatuksen tarve pienempi

[japikas]

Itse ajattelisin että sähkösuodatin voisi olla pienempi ja kevyempi kuin perinteinen. Monia ajoneuvototeutuksia kun katsoo niin suodatinlaitteisto on yhtä suuri kuin itse kaasunkehitin.

Korkeajännitegeneraattoreita saa hankittua valmiina internetistä, mutta eipä sellaisen rakentaminen itse ole myöskään paha rasti. Tarvitaan lähinnä diodeja ja kondensaattoreita. Sähkönkulutus on kymmeniä watteja, joten ei ole kohtuutonta kuormasta syömistä.

[japikas]

Nythän EU on kaavaillut tavallisiin tulipesiinkin sähkösuodattimia pakollisiksi. Ihmetellä sopii miten sellainen asennetaan savusaunaan...

Tässä erä kaupallinen toteutus joka pohjautuu vain yhteen jännitteelliseen tankoon. Malli on suunniteltu jälkiasennettavaksi, joten kompromisseja on jouduttu tekemään ja suodatustulos on vain 95%.


https://shop.schiedel.com/uk/product/epuro/

Vanhassa vähävenäläisessä keksinnössä suodattimessa on välilevyjä, joiden väitetään tehostavan tuhkan kertymistä ja helpottavan puhdistusta. Nuohous tapahtuu vetämällä levypakka ulos suodatinrungosta.


https://www.youtube.com/watch?v=-G-25htZB60

[Pihinää pöntössä]

Otsossa oli vähän saman tapainen esisuodatin, mutta ilman sähköä.

[jussiäystö]

Alussa rakensin tuollaiset peltilevy karkea suodattimet , joss oli peltilevyissä paljon reikiä la levyjä kymmenkunta perättäin - ei toiminut pöly tuli vaivatta läpi . painoa paljon,, otso muuten on senajan vetotesteissä pärjännyt hyvin,, oli paras . ja jos jotain vielä mikä on kummaa , on että suutimet oli vain reijät valumassassa , ilma mitään hienoja paljon teoriakeskusteluja aiheuttaneita sorvattuja suuttimia. että miksi jokin toimii ja jokin ei siinä on vielä tuumaamista,,

[Pihinää pöntössä]

Minulla on vanhan mallinen otson pesä (neljällä ilmasillalla) ja kyllä siinä ihan suuttimet on. Tosin suorat putket vaan.
Akmo 520 kiv ja sg on ainakin kartioidut suuttimet.

[jussiäystö]

Joo suorat ne on ,, ilman että varsinaisesti tulisivat ulos tulipesän sisäseinästä , ja toimivat niinkin hyvin että kyntö traktorivetokisan voittivat hyvin , noissa vanhoissa puukaasukirjoissa on koe ajoja , ja siinä kyseinen otso on paras -- on käyty keskustelua kuinka suutin pitää olla kartioporattu sisältä ,että ilma virtaisi oikein , ja sitten ulkopuolelta suutimen pää pitää olla kärkeäkohden sorvattu teräväksi , n o ei siitä kait haittaakaan ole mutta tämän perusteella turhaa,, olisiko otson tehokkuus kinni siitä tulimassasta , joka käy ilmeisen kuumana ja parantaa tehoa , muuten ei mitoituksessa ole mitään mullistavaa ,.. mielenkiintoista ,, aiheesta löytyy uutta koko ajan kun etsii,,

[vesa]

Miltähän vuodelta testi oli? saattaa olla että kehitystä tapahtui vielä tuon testin jälkeen puukaasulaitteissa. Kuvittelisin että Akmo oli sen ajan viimeisin kehityksen tulos. Esim. Akmo 523 LIII mallissa puoliksi kaksivaippainen rakenne. Siis yhdistelmä Imbert-vaippaa ja Monorator-tyyppistä kondenssin keräystä polttoainesäiliöstä.

[jussiäystö]

Koe /kirja vuosi 44 koe aika 50 tuntia . paras otso . - hako -kytö-ak-sg-salo-pilko-raute -- traktorikoe matalapuristus -- siis monen laistakin rakennetta -- on muitaki koesarjoja - otso niissäkin kärrkipaikoilla,, puristuksen nosto auttaa yleistoteamuksena,, luulen että korkeapuristeisissa koneissa järjestys sama..