Ekoautoilijat - keskustelupalsta

On vieläkin saatavilla sellaista ainetta , kun kimrööki- on lampunnokea hienojakoista hiiltä jota valmistettiin ennen esim, tervasta - kuumentamalla ,kuivatislaamalla tai polttmalla happivajaassa ympäristössä.. on mustaa - käytetään autonrenkaissa ,maaleissa - no mitenkä tämä liityy puukaasuun , eikö puukasutin ole eräänlainen kimröökitehdas . siinä nämä vaatimukset hyvinkin täyttyy - ja jos tarkastelee suodatin nokea , se on tod tahraavaa , - pitäisi kait tehdä siitä ite mustaa maalia.. pellava oljyyn,, jos siinä onnistutaan että tämä terva ei pääse kaasutus prosessissa liian alas on , jolloin mei muorostuisi "kimröökiä"MIELESTÄNI TEMPUT MILLÄ NÄIN EI KÄVISI ON TÄRKEITÄ.. samaten keksinnöt suodatin puolella on tervetulleita,, ja jos vielä antaa jutun rönsyillä - maalasin savusaunan uudet harja ja räystäslaudat . mustalla häkäautonöljyllä , tulos oli hieno öljy imeytyi puuhun , ja väri on hieno , sellainen vihertävän harmaa - itävallassa/saksassa on paljon mustanpuhuvia ulkorakennuksia- on jäteöljytty,,,

Mietin vielä riittäisikö arinalta lähtevien hiilihiukkasten keräämiseen "laiska" sykloni varustettuna sähkösuodattimen elektrodilla.

Ajatus siis että tulevan kaasun virtaus ohjataan keräyssäiliöön tangetintiaalisesti samaan tapaan kuin perinteisessä syklonissa, mutta nopeus on pienempi ja keskiputkea (vortex finder) ei ole. Tällä haetaan vähäistä virtausvastusta ja painehäviötä. Syklonin laiskuus kompensoidaan elektrodipiikeillä jotka voimistavat coronapurkausta kammiossa ja näin tehostavat hiukkasten erottelua.



Toki perinteinen sykloni on toimintavarma ja helppo valmistaa, mutta kuten joku aikaisemmin totesi, kiertoliike ei tule ilmaiseksi. Tässä ajatuksena ettei kaasun nopeutta yritetä kasvattaa, jolloin painehäviö jää vähäiseksi. Kuitenkin arinalta lähteneet ja kaasuvirran mukana kulkevat hiilihippuset saataisiin kerättyä pois. Noki itsessään oletuksena palaa pois jos polttoputken yhteydessä, jolloin kaasuvirrassa mukana tuleva hiili on arinalta irronnutta.

Kuten edellisellä videolla nähdään, sähkösuodattimen sähkökenttä vaikuttaa myös hiilihippuihin jotka pomppivat putkessa. Tältä pohjalta syntyi ajatus että sähkökenttä pystyy vaikuttamaan myös savua tai lentotuhkaa isompiin kappaleisiin, etenkin jos ne vielä kiertoliikkeen avulla erotellaan.

Kyl nyt alkaa vaikuttamaan että mun yksilöön tulee sähkösuodatin kanssa.
Aivan upeaa tuotekehitystä.
Olen kyllä tätä kaasujen putsausta päässyt näkemään mutta ne on niin ison mittakaavan laitteita ettei sieltä oikein voi soveltaa tietoa.

Muistutan sellaisesta asiasta, että nokea tulee huomattavan paljon. Autossa suuruusluokkaa litra sadalla kilometrillä.
Nokea kertyy kaikille kuiville pinnoille. Tälläinen pinta on esim. Sähkösuodattimen posliinieriste.

Epäilen myös, kun hiili on hyvä johde niin se nopeasti saa saman varauksen kuin pinta, johon sen on tarkoitus tarttua. Toisaalta puhdas hiilihän ei tee tuhoa moottorille, sotkee vaan. Tuhka on sitten eri asia.

Suuri on noen määrä, vaikka "esipoltto"onistuistuisikin , koska arinalta pitää lähteä hiiltä ettei mene tukkoon, tietenkin pesän suunittelu vaikuttaa ,, sitten ajon aikainen noen pois sirrto suodattimesta on huomioitava, ettei karkaa linjaan - korkea j
ännitteen säilyttäminen systeemissä , esim sateessa, kehitystä kannattaa tehdä, - se on hidasta - kaksi askelta eteen , yksi taakse, tuo metalli verkkosuodatin on hyvä , on kyllä iso - jos tekis pienemmän putkisuodattimen verkosta , ja se pyörisi koko ajan , jolloin keskipako heittäisi sen puhtaaksi, ja kaasu vain menisi läpi - samaan voisi tehdä ropellin , että se "autaisi" kaasun kulkua , ettei aiheutuisi vastusta

Minulla on kehitteillä verkkosuodatin, joka on ahdettu Imbert tyyliseen kehittimeen vaippojen väliin. Siinä on mekaaninen puhdistus verkolle. Suodatinpinta-alaa vain 1m², mutta se pitäisi riittää, jos vain puhdiatus toimii.

Katoppa, Eg on harrastanut pyörivää puhdistus harjaa . se ainakin toimii-- kyllä tässä on hyvä reitti , on kompaktimpi juttu

Ensimmäinen kaasutuskokeilu sähkösuodattimen kanssa on lupaava. Aikaisemmin soihdun sisäpintaan kertyi valkoinen tuhkakerros, ja nyt ei kertynyt. Jokin selkeä muutos on siis tapahtunut.



Suodattimen keräysputken sisäpinta puolestaan on valkaistunut. Ennen kokeilua putken sisäpinta oli musta aikaisempien harjoitusten jäljiltä. Yhdellä pienellä pesällisellä ei vielä kuitenkaan kovin suuresta ole tuhkaa ehtinyt kertyä.



Kameran automaattivalotus taas huijaa. Luonnonvalossa silmällä katsottuna soihtu on selvästi musta ja suodatinputki on selvästi valkoinen, mutta kännykkä pyrkii korjaamaan valotusta.

Eristimet on tehty Jussi Vilppulan idean mukaisesti posliinisulakkeista. Kuvassa oikealla puolella on putken päässä olevä läpivienti-eristin, ja vasemmalla elektrodilangan alapäässä oleva ilmarako eristin, jonka tarkoitus on pitää lanka putken keskellä. Liimana käytetty takka/tulikittiä.



Elektrodina on käytetty 1.6mm HST TIG-täyteainelankaa. Eristin ja elektrodilanka keräsivät merkittävän nokikerroksen. Sähkökentän muodostumisen kannalta sähköä johatava noki ei ole ongelma, mutta eristimen pinnalla se saattaa aiheuttaa sähkön vuotamisen.



Yläpään eristin ei niinkään ollut nokeentunut. Kaavakuvissa usein esitetään että alapäässä on pelkkä paino ilman eristintä, mutta liikkuvassa ympäristössä sellainen ei liene kovin toimiva.

Korkeajännitegeneraattori on sijoitettu omaan koteloon suodattimen yläpuolelle. Keskellä näkyvä puneinen puikko on 1MOhm suojasarjavastus jolla jännite johdetaan elektrodiin. Rungon maadoitus tapahtuu kierretankojen välityksellä. Maadoitus on kytketty pistorasiaan.



Oleellisin kysymys jatkokehityksen osalta lienee miten pidetään elektrodi paikoillaan ilman että aiheutetaan riskiä sähkön johtumisesta eristimen pinnalla olevan nokikerroksen kautta. Jäykkä elektrodi esim. 6mm RST-tangosta voisi olla yksi vaihtoehto, jolloin riittää että tanko on tuettu riitävän hyvin vain toisesta päästä.

Haastattelin naapurin isäntää, joka toimii projektipäällikkönä ja teknisenä myyjänä Valmetin sähkösuodattimille.

Elektrodit kiinnitetään vain yläpäästään, mutta ne voidaan yhdistää toisiinsa alapäästä mekaanisen jäykkyyden aikaansaamiseksi. Tämä siis siinä tapauksessa jos kyseessä on useamman suodatinputken rakenne (hunajakenno). Yläpään eristimen puhdistamiseen ja likaantumisen estämiseen käytetään paineilmaa, jota puhalletaan useammasta suuttimesta kierteenä eristimen ympärille. Puukaasuttimen tapauksessa tämä ei kuitenkaan liene kovin toimiva ratkaisu.

Kun polttolaitoksen kattilaa käynnistellään öljyllä, niin savukaasuja ei johdeta sähkösuodattimen läpi, koska siitä syntyisi elektrodien pinnalle koronapurkauksen syntymistä haittaava kalvo. Myös normaalissa käytössä lektrodit likaantuvat ja niitä ravistellaan samaan tapaan kuin keräyspintojakin.

Suodattimet ovat monivaiheisia (peräkkäisiä), siten ettei yhden vaiheen rikkoutuminen lopeta koko suodattimen toimintaa. Käytännössä vaatimus on että suodattimen täytyy täyttää suodatuksen vaatimukset yhden vaiheen ollessa pois päältä, eli vaiheita laitetaan N+1. Tämä mahdollistaa myös sen että yksittäistä suodatinta voi ravistella laitoksen ollessa käynnissä suodatustuloksen kärsimättä.

Onko toi suurjännite tasa vai vaihtojännitettä?