Sähkösuodatin

[jussiäystö]

eikö kanavan seinissä pidä olla eristettä, lämpö sulattaa sen , vai onko seinä ikäänkuin vasta peluri , että sopiva varaus syntyy , eikä jännite purkaudu sen kautta jos se ei ole eristetty

[jussiäystö]

riitäisikö tav, sytytystulpan eristeet , jos jatkaisi vain keskielektoria,, ja tekisi niistä navat. ehkä useita , ja sitten se kysymys pitääkö vastanapa olla lähelläkin elektrodeja , jos vaikka käytäisi koko kaasutinta toisena puolena ja tulppat johonkiin kammioon , ehkä samaan verkkosuodattimen kanssa, tulpat olisi helosti jengattavissa kiija kuinka noki on ajateltu kertymään "runkoon" vai johtoihin , laitetta käynistettäessä ei kosteaa , ehkä tervaista kaasua saa kierrättää säh sud kautta , muuten erilaiset ainekset saataa tuhota sen ,

[japikas]

Sähkösuodattimia on yleisesti käytössä kahta päätyyppiä: levymalliset ja putkimalliset.

Molemmat toimivat samalla periaatteella; negatiivisesti varattu elektrodi (lanka) ionisoi pölyhiukkasia, jotka kulkeutuvat maapotentiaalissa oleville metallisille keräyspinnoille ja tarttuvat niihin. Erona lähinnä ovatko keräyspinnat putkimaisia, jolloin elektrodi kulkee putken keskellä, vai levymallisia jolloin elektrodit ovat joko ennen levyjä tai niiden välissä.

Korkeajännite-eristin tarvitaan siinä kohtaa kun (-) elektrodi tuodaan suodattimen kuoren läpi, ja myös mahdollisissa muissa tukipisteissä. Pintoja ei siis muutoin ole tarkoitus sähköisesti eristää, paitsi niitä pintoja joihin tuhkan ei haluta tarttuvan. Pinnoille kertynyt tuhka pitää ajoittain jollain keinolla poistaa, koska se toimii eristeenä heikentäen suodattimen toimintaa.


https://www.researchgate.net/publicatio ... CIPITATORS

Sytytystulppia olen miettinyt, mutta hankalata tuntuu se. Kuitenkin pitää saada luokkaa 5 cm etäisyyttä korkeajännitteen ja maapotentiaalin väliin. Yhden posliinisulakkeen purin kokeeksi ja se vaikuttaa oikein lupaavalta. Elikkäs kaksi sulaketta vastakkain ja elektrodi keskeltä läpi. Sulakkeet pitää liimata yhteen jollakin lämpöä kestävällä sähköä eristävällä aineella.

Edit:
Toki on mahdollista, jos ollaan kylmässä päässä, rakentaa suodattimen kuori sähköä johtamattomasta aineesta, vaikkapa muovista. Silloin korkeajännitteen läpiviennistä ei tarvitse murehtia. Itselläni kuitenkin ajatuksena suorittaa suodatus kuumassa päässä, jolloin suodattimen runko täytyy käytännössä tehdä metallista.

[japikas]

Toki on myös niinkin ettei sähkö juurikaan välitä missä suunnassa eristeväli toteutuu, kunhan se on riittävä. Yleensä malliratkaisuissa eristin on pitkän mallinen, mutta yhtä hyvin se voi olla leveä. Siinä mielessä Jussilla oli kyllä ajatusta tuossa. Eristin voi olla vaikka keraamisesta laatasta leikattu putkipääty, jonka keskeltä elektrodi tuodaan läpi. Kunhan laatta vain kestää haluttuja lämpötiloja. Tai miksei vaikka tulenkestävästä valumassasta valettu tulppa. Ei tarvitse pienien muottien kanssa ährätä.

[Jussi Vilppula]

Se niin sanottu pääsulake on vähän isompi/pidempi.

[japikas]

Pääsulakekaan ei ole niin iso että se yksinään riittäisi eristimeksi kahta puolta runkoa. Mutta toisaalta ulkopuolella ollaan jo sen verran viileämmässä että kuuman kestävä silikoni jo varmaan riittää jännitteisten osien eristämiseen ja läpilyönnin estämiseen.

Tarkoitus laittaa sähkösuodatin syklonin perään siten että suodattimesta poistuvan kaasun lämpötila on vähintään 200°C, jotta mahdolliset jäännöstervat eivät tiivisty suodattimeen. Toki lähtökohtaisena tavoitteena on tervaton kaasutin.

Käynnistysvaiheessa tuotekaasu ohjataan suodattimen ohi suoraan soihtuun. Suodattimeen vasta kun se alkaa olla moottorikelpoista.

[japikas]

Mietin voisiko kokonaisuutta vielä yksinkertaistaa viemällä sähkösuodattimen elektrodit suoraan tuhkatilaan?

Kuvassa hahmoteltu rengasmaiset elektrodit, joiden avulla lentotuhka pyritään kiinnittämään tuhkatilan seiniin.

Lähinnä kysymys kuuluu kerääkö sähkösuodatin myös kipunat? Tässä toteutuksessa kun ei ole syklonia ennen sähkösuodatinta, eikä välttämättä ollenkaan.



Tässä on ajateltu nyt hieman isompaa laitteistoa kuin tuo aikasempi tutkimusreaktorini. Esimerkiksi 300L vesivaraajan sisälle rakennettu. Tällöin tuhkatilan halkaisija olisi n. 50cm ja reduktioputki voisi olla vaikkapa 15cm, jolloin putken ja reunojen väliin jää 17,5cm rengasmainen kaasutila. Virtaus näin isossa tilavuudessa olisi hyvin rauhallinen.

Jos vielä lämmönvaihtimen integroisi samaan rakenteeseen niin tästä tulisi aika nätti yhden kapselin ratkaisu.

[vesa]

Pitää muistaa että se töryn määrä on sitten melko suuri. Kuinka paksun kerroksen pystyy elektrodien päälle keräämään ja heikentääkö paksu kerrostuma suodatustehoa. Näitä suodattimia ei voi kovin pieniksi tehdä siksi että sitä tavaraa tulee paljon.

[japikas]

Tutkimusreaktorissa syklonin jälkeen pinnoille kertyy vain hento kerros valkoista lentotuhkaa, joka lähtee sormella pyyhkäisemällä pois ja alta paljastuu puhdas metalli. Ilman syklonia soihdusta lentää kyllä kipunoita, eli hehkuvia hiilipartikkeleja.

Huomionarvoista on, että kummassakaan tapauksessa, syklonilla tai ilman, pinnoille ei kerry mustaa nokea. Aikaisemmissa kaasutinkokeiluissani kaikille pinnoille esim. putkiin kertyi mustaa nokea. Valkoinen tuhka toimii hyvin sähkösuodattimessa, musta taas noki huonosti koska hiili johtaa sähköä. Jos nokea ei ole niin sähkösuodatuksessa on ehkä jotain toivoa.

Huonoa tässä ajatuksessa on liian korkea lämpötila. Lähdekirjallisuuden mukaan sähkösuodatus toimii parhaiten 200-300°C lämpötiloissa, mikä on juurikin ollut tavoite ulkopuoliselle sähkösuodattimelle syklonin jälkeen. Mutta tuhkatilassa lämmöt lienevät jossain 400-500 kieppeillä? Ainakin tutkimusreaktorissa lähtevän kaasun lämmöt tasaisen toiminnan aikana on luokkaa 400-450°C.

En sitten tiedä jos tuhkatilaan rakentaisi kaksoisvaipan lämmönvaihtimeksi; tuloilman lämmittämiseksi ja tuotekaasun jäähdyttämiseksi.

[japikas]

Hahmottelin tähän vielä jonkinlaisen vaippaan integroidun lämmönvaihtimen. Juuri tuollaisenaan se ei ehkä ole toteutettavissa, mutta idea hahmottuu sen verran että voi kommentoida.



Polttoainesuppilo on muutettu Äystön mallin mukaiseksi "tulilevyksi". Ajattelisin että levyn päälle kertyvä tuhka ja hiili eristää ja suojaa yläpuolella olevaa polttoainetta liian voimakkaalta pyrolyysiltä.