Ekoautoilijat - keskustelupalsta

"Mietin että kannattaisiko kaasu tuoda suodattimeen tangenttiaalisesti, siten että se olisi samankaltaisessa kiertoliikkeessä kuin syklonissa. Olisiko tästä etua vai haittaa suodatustuloksen kannalta?"

Kävin tekoälyn kanssa pitkän keskustelun sähkösuodattimen suunnittelusta ja tekoälyn näkemyksen mukaan virtauksen tulisi olla laminaarinen parhaan suodatustuloksen saavuttamiseksi. Suositteli virtauksen rauhoituskammiota syklonin ja sähkösuodattimen väliin. Joskin tekoäly kyllä suositteli tangentiaalista virtausta rauhoituskammioon turbulenssin vähentämiseksi.

Sinänsä suodattimen suunniteltua mitoitusta tekoäly piti tutkimuslaitteiston mitoitukselle ja 5kW voimakoneelle sopivana: metrin pätkä 76mm putkea piikikkäällä keskielektrodilla, jännitettä -15..-20kV. Tällöin virtausnopeus jää alle 1m/s ja pinta-ala sekä sähkökentän voimakkuus ovat riittävän suuret.

jos asiaa voi suoraan verrata niin pilke kaasuttimessa jos valmiin kaasun puolella on valkoista pölyä on se tarkittanut että kaasu saa porsesissa happea ja silloin syntyy valkoista jäämää.. musta pöly on normaali tila.. ja sitten tuo sähkösuodatettavan kaasun suhteelinen kosteus.. kuinka se vaikuttaa jännitteen säilymiseen, voimalaitoksissa annetaan nokikaakkua kertyä sopiva määrä , ja sitten on sellaiset ravistelut , jolloin kaakku tipahtaa alas , joutumatta linjaan , tai tukkimaan liikaa käräysjohtoa.. oletko ajatellut sykloonia niin, että jos kaasu "kierätetään "tehokkaalla puhltimella montakertaa sykloonin kautta , ,eikö silloin useampi käsittelykerta lisää erottelua, tai ehkä lisänopeus auttaisi myös.. lisäämättä kuitenkaan linjan vastusta,,

Oman käsitykseni mukaan valkoinen tuhka syntyy polttoputkessa, jossa pyrolyysikaasut poltetaan täydellisesti. Tätä perustelee se että polttoputken ulkopinnalla on valkoista tuhkaa, kun taas siilon muut pinnat ovat tervan mustaamat. Polttoputken imu vetää paitsi tuoreita pyrolyysikaasuja myös kierrättää jo kertaalleen poltettua kaasuja, mikä vetää tuhkaa myös hiilipedin pinnalta ylöspäin. Polttoputken tapauksessa oksidaatio ja reduktio vyöhykkeet ovat hyvin erotettu toisistaan ja oksidaatio pääsee tapahtumaan täydellisesti ennen reduktiota. Täydellisessä palamisessa syntyvä tuhka kulkeutuu sitten reduktiokerroksen läpi kaasun mukana.

Koelaitteisto on ylipainen, ilmaa puhalletaan sisään, joten hallitsemattomia ilmavuotoja ei esiinny. Jos jostain vuotaa niin sieltä puhaltaa savua ulospäin.

Sähkösuodattimen oletettu lämpötila on >200°C, joten kosteus ei ole ongelma. Perinteisessä kaasuttimessa sähkösuodatin ei toimi hyvin koska musta noki johtaa sähköä ja suodattimen toiminta heikkenee. Valkoinen lentotuhka puolestaan on ihanteellinen sähkösuodatettavaksi.

Edit:
Ehkä ilmavirtaa rajoittamalla voisi vähentää tuhkan tuotantoa.

kaasun porosentien analyysi on paras konsti - paljonko vetyä häkää .jne terva on sellainen kummajainen se kun ilmestyy putkien pintaan ,kun kaasu on kylmää ja ilmestyy ikäänkuin "tyhjästä" vaikka kaasu kuumana näytääkin hyvänlaatuiselta.. tuo kokeilemasi systeem i on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia , ja nuo muutkin ajatukset , sopii samaan yhteyteen,, seuraan mielenkiinolla , kaasutus on kompromissien summa , -tasapainoilua , käytännöllisyyden , painon , hallittavuuden - hinnankin suhteen - monimutkaisessa laitteessa on monimutkaiset viat

tyypillnen esimerkki on "ylimenneestä "suunittelusta on tuo toyotan käsijarru se kun menee pälle itsestään , kunsammutat myllyn , propleemi on vain se kun se jäätyy kii lumikelillä , ja seitten mäkilähtö on pirun hankalaa, on siinä toki vaihtoehtona että se toiminnon saa nappia painelemalla käsikäytöiseksi , -- kun tätä liikeesä valitin , sanoivat ,että vaihda sellainen tojo jossa on mäkilähtönappi-- voihan per,,,, miiksei voi tehdä tavallista vipujarrua keskikonsooliin , niin hermot säästyisi -- mutta se ei näytä hyvältä mainoksessa

Kuumuutta kestävien korkeajännite-eristeiden toteutus on vielä hakusessa. Yritin valaa tulikitistä (natriumsilikaatti, vesilasi), mutta huonoin tuloksin. Vaikka tavara kuivuu pinnalta nopeasti, niin kovettunut pintakerros estää syvemmällä olevan veden haihtumisen. Vesilasi kovettuu kuivumalla, ei kemiallisesti sitoutumalla kuten sementit.

Tulenkestävää valumassaa on tullut käytettyä erinäisissä grilli- ja uuniprojekteissa, mutta se tuntuu hankalalta valaa pieniin muotteihin.

Yksi vaihtoehto olisi hankkia pieniä posliinisia eristimiä joita käytetään vanhoissa seinäasennuksissa tai sähköpaimenen tolpissa. Liimailisi vaikka muutaman sellaisen peräkkäin kuumankestävällä liimalla. Ne liimat tosin eivät taida olla mekaanisesti kovin vahvoja kun niitä käytetään lähinnä johonkin uunin luukun tiivistenarun liimaamiseen.

Posliinisavi olisi kyllä halpaa kuin saippua, jos vain sattuisi olemaan polttouuni käsillä. Toki aiheeseen sopiva projekti olisi rakennella yli jääneistä tulitiilistä puukaasulla toimiva polttouuni.. ja siitä se idea sitten lähti..

Edit:
Aluminaatista ja samotista voisi tehdä hienojakoista tulenkestävää valumassaa jolla myös pienipiirteisten osien valmistus voisi onnistua.

Onko lähipiirissä timanttiporaria , joka porailee läpivientiä seiniin, niin jos hää poraisi tulitiilestä sopivia "prikkoja" pylväsporakone ehkä auttaisi ..

Normaali posliinirunkoinen sulake voisi toimia haluamassasi tarkoituksessa.siitä vaan sisäkalut pois.

Pitääkö kanava olla pakosta pyöreä , jos teet kanavasta kolmion muotoisen saat tehtyä kaakeleista leikkaamalla seinät - hiukan väljät , ettei lämpölaajennus riko niitä , pysyvät kyllä kanavan muodostajohtuen paikallaan,,

Posliinisulake on ehdottomasti tutkimisen arvoinen idea! Vaikka sulakkeen päiden välinen eristysväli ei välttämättä sinällään riitä nimellisjännittelle, niin suodattimen mitoituksesta johtuen läpilyönti tapahtuu ensin jossain muualla. Eli jos eriste on pidempi kuin elektrodin ja rungon välinen etäisyys niin se käytännössä riittänee.