Ekoautoilijat - keskustelupalsta

tuossa tuli tietoa näistä' suodatin ongelmista,, kaarlelan juhan eka autossa on "länsimaisesta " verkosta tehdyt putket , ja niilä on ajettu 100 000 km että olisiko kuitenkin tuo verkon laatu , tai aineen seostus kuitenkin suuressa roolissa , kuinka sukat kestää - aikaa on kulunut noin kymmenen vuotta ja auto suodattimineen toimii yhä,,

Tai auto on vaihtunut , mutta laitteet ehjät

Touko kirjoitti: 22 Loka 2025, 12:20 Valitettavasti tuli todettua että rst-verkko ruostuu vaikkei sitä olisi hitsattu. Näitä sukkia tosin ei ole peitattu.

IMG_20240915_173841.jpg

Tämä kuva on hyvä hyväesimerkki virheestä.rst verkko on leikattu rälläkällä eikä saksilla.tod.näk.syöpymistä ei olisi tapahtunut jos ois saksia käyttänyt (oma moka).syöpymistä ei olisi tapahtunut tod.näk. jos olisi peitattu

Tuli tässä mieleen jos joku rohkea kokeilisi tehdä suodattimen messinkiverkosta.

Voisi toimiakkin - kuinka messinki kestää happoja ei ole mulla tietoa- nämä aikaisemmat versiot jotka tehtiin lasikuitukankaasta(nomex) tuleeko se takaisin,, kyllä kait siinäkin oli jotain propleemia,, tässä taas tulee mieleen tuo dyson pölyn imuri ,siinä kevyt pöly ei tule läpi , ja mitään vars,, suodatinta en ole löytänyt , meillä on sellainen käytössä - toimii hyvin , vaatii tietty suuria ilman nopeuksia , ja tehoja..siinä on monisykloonilaite

Sykloni lisää virtausvastusta. Vastuksen kasvu on sitä merkittävämpää, mitä kovempaa halutaan kaasun liikkuvan. Energia kaasun liikuttamiseen otetaan moottorin imusta. Pölynimurissa ei ole painehäviöllä niin paljoa merkitystä kuin auton moottorissa. Jos täytös jää huonoksi, ei auto jaksa kulkea.
Minulla on joskus kaavari noussut irti arinasta ja silloin oli alipainetta 4 m vesipatsasta. Onneksi oli alle 20 kilometriä kotiin. Nopeus tasamaalla 30 km/h kaasu pohjassa.

Metalliverkon etu kankaisiin nähden on mm. sen lämmönkesto, mekaaninen lujuus ja osittainen itsepuhdistuvuus. Nomex kangas kestää muistaakseni enintään ~ 250 astetta. Lasikuitukangas kestää 400 astetta, mutta se rispaantuu helposti. Kangassuodatin voi kärähtää kehittimen toimintahäiriön seurauksena. Rst verkko tuskin välittää lämmön noususta.

Minun mielestä se ei ole suodattimen vika jos rst verkko syöpyy. (olettaen, että verkon materiaali on kunnollista) Ottaisin silloin kehittimen lähempään tarkasteluun, koska jos happoja esiintyy suodattimessa, niin ei ne sinne jää vaan leviää koko järjestelmään. Moottoriin asti.

Joo -sen syklooni imurin virtaus vastus on varmasti hyvin suuri - mutta jos siinä olisikin oma moottori joka käytäisi tehokasta keskipakopuhallinta ja kierto olisi sykloonin sisäinen . siis kierron sisäänotto ennen kaasutuloa syklooniin, ja palautus sen jälkeen , siis kaasut kiertäisi montakertaa sykloonin läpi ,verrattuna kaasuvirran nopeuteen esim, tuloputkessa- paketin voisi rakentaa jopa niin, että paine/tuotto olisi pikkusen korkeampi .kuin tulopuolella , niin sitä väistämätöntä vastuksen nousua ei niinkään olisi,,

Juuri tulleen tiedon mukaan häiriöt bensan toimituksissa , ei vaikuta pilketoimituksiin

Mikä on suositeltava verkon tiheys (lankaa tuumalla) ja langan paksuus?

Monisyklonista vielä. Toimisiko sellainen jossa sykloniston lähtöpuolella on venttiilistö, jolla säädellään montako syklonia on kulloinkin käytössä? Näin virtausnopeus ja painehäviö saataisiin optimoitua kulloisellekin virtaamalle? Toki lisää monimutkaisuutta ja hajoavia paikkoja.

Laitan kuvan mitä verkkoa on käytetty